Saako kerätä ja voiko syödä?
Saako puistoissakin kerätä marjoja? – Jokamiehenoikeudet
Marjojen, hedelmien ja pähkinöiden keruu on Suomessa sallittua Jokamiehenoikeuksien perusteella. Voimme siis keräillä myös muiden omistamilla alueilla, kaupungeissakin.
Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, ja ne perustuvat eri lakeihin. Jokamiehenoikeudet koskevat myös ulkomaalaisia.
Marjojen, hedelmien ja pähkinöiden keruu on Suomessa sallittua Jokamiehenoikeuksien perusteella. Voimme siis keräillä myös muiden omistamilla alueilla, kaupungeissakin.
Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa, ja ne perustuvat eri lakeihin. Jokamiehenoikeudet koskevat myös ulkomaalaisia.
Satokartta haastatteli ympäristöministeriön henkilökuntaa:
KYSYMYS:
“Kuuluvatko puistojen ja julkisten viheralueiden marjat ja hedelmät jokamiehenoikeuksien piiriin? Saanko siis poimia ja syödä puistojen omenoita, marja-aronioita yms. ?”
VASTAUS:
“Ei ole aivan suoraa vastausta. Jokamiehenoikeudet koskevat lähinnä luonnonvaraisia marjoja, sieniä ja kasveja. Puiston tyypistä riippuen puut ja pensaat voivat olla enemmän tai vähemmän luonnonvaraisia. Mitä luonnonvaraisempi alue (puut ja pensaat) ovat, sitä vähemmän on maanomistajalla mahdollisuutta rajoittaa poimimista. Jos on kysymys julkiseen käyttöön varatusta alueesta, tulisi mahdollisista rajoituksista olla selkeät opasteet.”
KYSYMYS:
“Kuuluvatko puistojen ja julkisten viheralueiden marjat ja hedelmät jokamiehenoikeuksien piiriin? Saanko siis poimia ja syödä puistojen omenoita, marja-aronioita yms. ?”
VASTAUS:
“Ei ole aivan suoraa vastausta. Jokamiehenoikeudet koskevat lähinnä luonnonvaraisia marjoja, sieniä ja kasveja. Puiston tyypistä riippuen puut ja pensaat voivat olla enemmän tai vähemmän luonnonvaraisia. Mitä luonnonvaraisempi alue (puut ja pensaat) ovat, sitä vähemmän on maanomistajalla mahdollisuutta rajoittaa poimimista. Jos on kysymys julkiseen käyttöön varatusta alueesta, tulisi mahdollisista rajoituksista olla selkeät opasteet.”
Kuva: Christin Boggs
Ovatko kaupungin antimet syömäkelpoisia?
Moni miettii ilmansaasteiden tai maassa olevien raskasmetallien vaikutusta kaupunkiruoan syömäkelpoisuuteen. Helsingissä on tuhansia palstaviljelijöitä ja siirtolapuutarhureita, jotka nauttivat ilmeisen turvallisesta sadostaan.
Ympäristöjärjestö Dodo ry:n kaupunkiviljelijöiden 2009 teettämän tutkimuksen mukaan Pasilan ratapihalla kasvaneet punajuuret olivat täysin syömäkelpoisia.
Helsingin ympäristökeskuksen henkilökunnan vastaus kysymykseen onko kaupungissa kerättyjen hedelmien ja marjojen syönti turvallista:
“Pääsääntönä on, ettei kannata kerätä marjoja tai hedelmiä esim. vilkkaasti liikennöityjen liikennereittien varsilta eikä missään tapauksessa pölyisen tai muuten likaisen näköisiä marjoja/hedelmiä tule syödä ainakaan pesemättä niitä. Maaperän ja ilman saasteiden määrät ovat Helsingissä selvästi vähentyneet 1970-lukuun verrattuna. Helsinkiläisiä marjoja ja omenoita voi siis syödä.”
Eli pese tai kuori saaliisi, varsinkin jos keräilet lähellä autoteitä!
Moni miettii ilmansaasteiden tai maassa olevien raskasmetallien vaikutusta kaupunkiruoan syömäkelpoisuuteen. Helsingissä on tuhansia palstaviljelijöitä ja siirtolapuutarhureita, jotka nauttivat ilmeisen turvallisesta sadostaan.
Ympäristöjärjestö Dodo ry:n kaupunkiviljelijöiden 2009 teettämän tutkimuksen mukaan Pasilan ratapihalla kasvaneet punajuuret olivat täysin syömäkelpoisia.
Helsingin ympäristökeskuksen henkilökunnan vastaus kysymykseen onko kaupungissa kerättyjen hedelmien ja marjojen syönti turvallista:
“Pääsääntönä on, ettei kannata kerätä marjoja tai hedelmiä esim. vilkkaasti liikennöityjen liikennereittien varsilta eikä missään tapauksessa pölyisen tai muuten likaisen näköisiä marjoja/hedelmiä tule syödä ainakaan pesemättä niitä. Maaperän ja ilman saasteiden määrät ovat Helsingissä selvästi vähentyneet 1970-lukuun verrattuna. Helsinkiläisiä marjoja ja omenoita voi siis syödä.”
Eli pese tai kuori saaliisi, varsinkin jos keräilet lähellä autoteitä!
Kypsymisajat
Satoa pääsee keräämään heinäkuulta jopa marraskuuhun saakka. Kypsymisajat riippuvat sijainnista, kesän lämpöisyydestä, lajista ja lajikkeesta.
- Kirsikat (Prunus sp.): heinäkuun puolivälistä elokuun loppuun
- Karviaiset (Ribes uva-crispa): elokuu
- Viinimarjat (Ribes sp.): heinäkuun lopusta elokuulle
- Omenat (Malus sp.): elokuun puolivälistä lokakuun loppuun (Helsingin omenat ovat enimmäkseen kesä- ja syyslajikkeita)
- Tyrnit (Hippophae rhamnoides): elokuun puolivälistä marraskuulle
- Luumut, kriikunat ja kirsikkaluumut (Prunus sp.): elokuun lopusta syyskuun loppuun
- Sembramännyt (Pinus cembra): elo-syyskuun vaihde (lyhyt keräysaika, oravat ovat nopeita)
- Pähkinät (Corylus avellana): syyskuun alusta lokakuun alkuun
- Päärynät (Pyrus communis): elokuun lopusta lokakuun puoliväliin (vaativat usein kypsyttelyä sisällä)
- Aroniat (Aronia sp.): elokuun lopusta marraskuulle
- Japaninruusukvittenit (Chaenomeles japonica): syyskuun puolivälistä marraskuulle
- Jalopähkinät (Juglans sp.): syyskuun puolivälistä lokakuun loppuun
Yhteydenotot, satovinkit:
satokartta (ät) gmail.com
satokartta (ät) gmail.com
